Trans-cranial direct current stimulation (tDCS) based depression treatment is now also available in Helsinki.

Apu masennukseen TUUMA-klinikalta

Trans­kra­ni­aa­li­seen tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tioon (tDCS, transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion) perus­tu­va hoi­to vai­kut­taa par­hai­ten akuut­ti­vai­hees­sa ole­van masen­nuk­sen oirei­siin. Masen­nuk­sen lii­tän­näi­soi­ree­na ylei­ses­ti esiin­ty­vä ahdis­tu­nei­suus hel­pot­taa myös usein hoi­don aika­na. Aktii­vi­suu­den lisään­ty­mi­sen ja mie­lia­lan kohoa­mi­sen lisäk­si hoi­dol­la on usein ollut posi­tii­vi­nen vai­ku­tus unen laa­tuun.

tDCS-hoi­to voi olla joko vaih­toeh­to lää­ke­hoi­dol­le tai tuke­mas­sa sen vai­ku­tus­ta. Hoi­don voi aloit­taa tuke­maan lää­ki­tyk­sen vähen­tä­mis­tä, ja se sopii hyvin myös sel­lai­sel­le, joka ei ole halu­kas lää­ke­hoi­toon esi­mer­kik­si vai­kei­den sivu­vai­ku­tus­ten tai elä­män­ti­lan­teen vuok­si.

Tois­te­tuis­ta hoi­dois­ta ker­ty­vän vai­ku­tuk­sen on osoi­tet­tu kes­tä­vän vähin­tään kuu­kau­den hoi­to­jak­son lop­pu­mi­sen jäl­keen1. Vai­ku­tuk­sen kes­toa voi piden­tää tai tehos­taa jat­ko­hoi­don avul­la2. Tuu­ma-kli­ni­kan hoi­toa var­ten tar­vi­taan psy­kiat­rin lähe­te.

tDCS – tehokas menetelmä masennuksen hoitoon

Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio on todet­tu tehok­kaak­si masen­nuk­sen hoi­to­me­ne­tel­mäk­si sekä ilman mui­ta hoi­to­muo­to­ja että yhdis­tet­ty­nä lää­ki­tyk­seen tai tera­pi­aan. Vii­mei­sim­mät tut­ki­muk­set osoit­ta­vat tDCS-hoi­don vai­ku­tuk­sen tehon ole­van saman­kal­tai­nen anti­depres­sii­vi­sen lää­ki­tyk­sen ja rTMS-hoi­don (tois­tu­va trans­kra­ni­aa­li­nen mag­neet­tis­ti­mu­laa­tio) kans­sa3,4.

tDCS-hoi­to mai­ni­taan myös tam­mi­kuus­sa 2020 jul­kais­tus­sa depres­sion käy­pä hoi­to ‑suo­si­tuk­ses­sa.

61 % Soo­ma tDCS ‑hoi­toa saa­neis­ta on saa­nut mer­kit­tä­vän hel­po­tuk­sen masen­nuk­sen oirei­siin5. Useat ovat ker­to­neet ole­van­sa hoi­don jäl­keen ener­gi­sem­piä ja aloi­te­ky­kyi­sem­piä kuin ennen hoi­toa. Monet mai­nit­se­vat myös nuk­ku­van­sa parem­min hoi­to­jak­son jäl­keen.

Tuu­ma-kli­ni­kan masen­nuk­sen hoi­to­jak­sol­le voi osal­lis­tua psy­kiat­ri­aan eri­kois­tu­neen lää­kä­rin lähet­teel­lä. Jos lää­kä­ri­si ei ole tie­toi­nen tDCS-hoi­dos­ta ja sen mah­dol­li­suuk­sis­ta, voit ehdot­taa sitä hänel­le. Alla ole­vas­ta lin­kis­tä löy­tyy tDCS-ohje, jota lää­kä­ri voi käyt­tää pää­tök­sen­teon tuke­na. 

Sooma tDCS on turvallinen

Tuu­ma-kli­ni­kan hoi­dot voi teh­dä tur­val­li­ses­ti koto­na. Help­po­käyt­töi­ses­sä Soo­ma tDCS ‑hoi­to­lait­tees­sa (kuva alla) on yksi pai­ni­ke, jos­ta hoi­to aloi­te­taan ja lope­te­taan. Hoi­dois­sa käy­tet­tä­vän pää­hi­neen avul­la var­mis­te­taan, että hoi­don koh­tee­na on joka ker­ral­la halut­tu alue. 
Hoitolaite Sooma tDCS
Masen­nuk­sen on havait­tu aiheut­ta­van muu­tok­sia aivo­jen toi­min­nas­sa eri­tyi­ses­ti etuot­sa­loh­kon alu­eel­la. tDCS-hoi­dol­la masen­nuk­sen oirei­siin vai­ku­te­taan joh­ta­mal­la heik­koa säh­kö­vir­taa (2 mA) kah­den elekt­ro­din välil­lä. Säh­kö­vir­ta saa aikaan muu­tok­sia aivo­jen her­mo­so­lu­jen aktii­vi­suu­des­sa. Tois­tet­tu­jen hoi­to­jen myö­tä vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat myös her­mo­so­lu­jen pit­kä­ai­kai­seen toi­min­taan.

tDCS on kivu­ton hoi­to­me­ne­tel­mä, jon­ka lie­vät hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat ohi­me­ne­viä ja pai­kal­li­sia. Hoi­don aika­na elekt­ro­dien koh­dal­la saat­taa tun­tua kevyt­tä kihel­möin­tiä, ja hoi­don jäl­keen elekt­ro­dien alla ollut iho voi hie­man punoit­taa. Jos­kus parin ensim­mäi­sen hoi­to­ker­ran jäl­keen voi ilme­tä lie­vä pään­sär­ky, joka menee yleen­sä ohi noin puo­len tun­nin kulues­sa.

tDCS-hoito voi nopeuttaa lääkehoidon vaikutusta,
ja
lisäksi auttaa masennusoireiden rinnalla
esiintyvien ahdistusoireiden hoidossa.”

Kai­ja Jär­ven­taus­ta, psy­kiat­rian dosent­ti, Pihlajalinna/Koskikeskus, Tam­pe­re

Tuuma-klinikan hoitojakso masennuksen oireisiin

  • Hoi­to­jak­son pituus on kuusi viik­koa
  • Jak­soon sisäl­tyy 30 hoi­to­ker­taa 

Masen­nuk­sen tDCS-hoi­toa on usein tut­kit­tu kol­men vii­kon hoi­to­jak­soil­la, joi­den aika­na on yleen­sä ollut 15 hoi­to­ker­taa. Tut­ki­mus­ten sekä hoi­dos­ta ker­ty­neen koke­muk­sen perus­teel­la on huo­mat­tu, että tDCS-hoi­don vai­ku­tus oirei­siin ja hyvin­voin­tiin on yleen­sä havait­ta­vis­sa kol­man­nen hoi­to­vii­kon aika­na tai pian sen jäl­keen.

Tuu­man hoi­to­jak­so on hoi­don vai­ku­tuk­sen tehos­ta­mi­sek­si kes­tol­taan nyt kuusi viik­koa. Pidem­män hoi­to­jak­son paran­taa myös hoi­to­vai­ku­tuk­sen saa­vut­ta­mi­sen mah­dol­li­suut­ta. Lisäk­si pidem­pi jak­so hel­pot­taa erot­ta­maan hoi­don vai­ku­tus ajoit­tai­sis­ta ohi­me­ne­vis­tä parem­man mie­lia­lan jak­sois­ta. Pää­tös jat­ko­hoi­don hyö­dyl­li­syy­des­tä on sen myö­tä hel­pom­pi teh­dä.

Tuu­ma-kli­ni­kan hoi­dois­sa käy­tet­tä­vän Soo­ma tDCS ‑lait­teen saa jak­son ajak­si lai­nak­si kotiin, ja lähes kaik­ki jak­soon kuu­lu­vis­ta hoi­dois­ta teh­dään kotio­lois­sa. Jak­son aluk­si Tuu­man hoi­ta­ja opas­taa lait­teen käy­tön ja hoi­don teke­mi­sen. Ensim­mäi­nen hoi­to­ker­ta teh­dään ohja­tus­ti yhdes­sä hoi­ta­jan kans­sa. 

Yhden hoi­to­vii­kon aika­na 30 minuut­tia kes­tä­viä sti­mu­laa­tioi­ta teh­dään vii­te­nä peräk­käi­se­nä päi­vä­nä, ja jokai­sen vii­kon jäl­keen pide­tään kah­den päi­vän tau­ko. tDCS-hoi­don vai­ku­tus on yksi­löl­li­nen. Vai­ku­tus on yleen­sä havait­ta­vis­sa kol­man­nen hoi­to­vii­kon lop­pu­puo­lel­la.

Muu­ta­ma päi­vä tapaa­mi­sen jäl­keen hoi­ta­ja ottaa yhteyt­tä var­mis­taak­seen hoi­to­jen suju­van koto­na suun­ni­tel­lus­ti. Jak­son aika­na pide­tään yhteyt­tä hoi­ta­jan kans­sa sovi­tun aika­tau­lun mukai­ses­ti. Jak­son ajan teh­dään päi­vit­täin mer­kin­tö­jä mie­lia­las­ta, hyvin­voin­nis­ta ja toteu­tu­neis­ta hoi­dois­ta. Mer­kin­tö­jen avul­la Tuu­man hoi­ta­ja voi seu­ra­ta hoi­don ete­ne­mis­tä.

Hoi­to­vai­ku­tuk­sen arvioi­mi­sen tuke­na on BDI-kyse­ly, joka teh­dään jak­son alus­sa ja lopus­sa. Jak­son loput­tua hoi­to­lai­te palau­te­taan Tuu­maan. Jos poti­las on hyö­ty­nyt hoi­dos­ta, vai­ku­tus­ta voi tehos­taa tai yllä­pi­tää jat­ko­hoi­dol­la, jon­ka pituus ja tiheys arvioi­daan tapaus­koh­tai­ses­ti. 

Tuu­mas­ta saa myös hoi­toa tuke­via har­joit­tei­ta, joi­ta voi teh­dä sti­mu­laa­tioi­den aika­na. Har­joit­tei­den tar­koi­tuk­se­na on akti­voi­da sti­mu­loin­nin koh­tee­na ole­va her­mo­verk­ko ja tehos­taa hoi­don vai­ku­tus­ta. Har­joit­tei­den poh­ja­na on kog­ni­tii­vi­nen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pia (CBT). Har­joit­tei­den avul­la pyri­tään 1) kar­toit­ta­maan tämän­het­kis­ten ongel­mien syi­tä ja rat­kai­su­mal­le­ja sekä 2) oppi­maan elä­män­laa­tua paran­ta­via uusia tapo­ja ongel­mal­lis­ten tilan­tei­den rat­kai­suun.

Tuu­ma-kli­ni­kan hoi­dois­sa käy­tet­tä­vän Soo­ma tDCS ‑lait­teen val­mis­ta­ja on suo­ma­lai­nen Soo­ma Oy. Hoi­to­lai­te on CE-mer­kit­ty ja tar­koi­tet­tu lää­kin­näl­li­seen käyt­töön. Hyväk­syt­ty­jä käyt­tö­ai­hei­ta lait­teel­le ovat masen­nuk­sen lisäk­si kroo­ni­nen neu­ro­paat­ti­nen kipu ja fibro­my­al­gia.

Jatkohoito

Jat­ko­hoi­toa voi suun­ni­tel­la, jos ensim­mäi­sen hoi­to­jak­son vai­ku­tus voin­tiin on posi­tii­vi­nen. Jois­sain tapauk­sis­sa tavan­omais­ta pidem­pi hoi­to­jak­so saat­taa olla hyö­dyl­li­nen hoi­don vai­ku­tuk­sen tehos­ta­mi­sek­si.

Tuu­man jokai­seen 10 vii­kon jat­ko­hoi­to­jak­soon sisäl­tyy 30 hoi­to­ker­taa. Jat­ko­hoi­to­jak­sol­la hoi­to­ja teh­dään har­vem­min kuin var­si­nai­sel­la hoi­to­jak­sol­la. Jak­son pituus ja hoi­to­jen tiheys suun­ni­tel­laan Tuu­mas­sa. Pää­tök­seen vai­kut­ta­vat mm. hoi­to­his­to­ria, hoi­dos­ta saa­tu hyö­ty sekä hoi­to­jak­son lop­pu­mi­ses­ta kulu­nut aika. Jat­ko­hoi­don hin­ta mää­räy­tyy hoi­to­jen mukaan, tar­kem­mat tie­dot löy­ty­vät hin­nas­tos­ta.

Tyy­pil­li­ses­ti jat­ko­hoi­to aloi­te­taan kol­mel­la vii­koit­tai­sel­la hoi­dol­la. Vii­koit­tais­ta hoi­to­jen mää­rää voi­daan muut­taa, jos hoi­dois­ta huo­li­mat­ta voin­ti heik­ke­nee ja masen­nuk­sen oireet alka­vat palau­tua.

Jat­ko­hoi­toon voi tul­la, jos vii­mei­sim­män hoi­to­jak­son päät­ty­mi­ses­tä on kulu­nut enin­tään kak­si kuu­kaut­ta. Jat­ko­hoi­to kan­nat­taa aloit­taa sii­nä vai­hees­sa, kun hoi­don vai­ku­tus on vie­lä huo­mat­ta­vis­sa.

Jos jat­ko­hoi­toa var­ten tar­vit­see uuden pää­hi­neen tai elekt­ro­dit, ne voi hank­kia Tuu­mas­ta (50 €/kpl).

Mikäli haluat osallistua Tuuma-klinikan hoitojaksolle
  1. Pyy­dä lää­kä­riä arvioi­maan hoi­don sovel­tu­vuus tilan­tee­see­si. Pää­tök­sen­teon tuke­na voi käyt­tää myös alla ole­vaa tDCS-infoa.
  2. Pyy­dä lää­kä­riä kir­joit­ta­maan lähe­te 
  3. Varaa tapaa­mi­sai­ka osoit­tees­ta tuumamedical.com/ajanvaraus
  4. Tuo lähe­te muka­na­si tapaa­mi­seen Tuu­ma-kli­ni­kal­le

Hoidon esteet

  • Kal­lon­si­säi­nen metal­li­nen implant­ti tai muu pään sisäi­nen metal­li­nen osa (shunt­ti, klip­si, sti­mu­laat­to­ri)
  • Sydä­men­tah­dis­tin
  • Akuut­ti ihot­tu­ma tai haa­vau­mat sti­mu­laa­tio­alu­eel­la
  • Vaka­va mie­len­ter­vey­den häi­riö (esim. skit­so­fre­nia, muut psy­koo­sit tai vaka­va per­soo­nal­li­suus­häi­riö)

Mah­dol­li­set esteet hoi­dol­le kysy­tään ennen hoi­don aloit­ta­mis­ta. Amal­gaa­mi­pai­kat, ham­mas­rau­dat ja ham­ma­simplan­tit eivät ole estei­tä hoi­dol­le.

Tuu­ma-kli­ni­kan masen­nuk­sen hoi­to­jak­sol­le voi osal­lis­tua psy­kiat­ri­aan eri­kois­tu­neen lää­kä­rin lähet­teel­lä. Jos lää­kä­ri­si ei ole tie­toi­nen tDCS-hoi­dos­ta ja sen mah­dol­li­suuk­sis­ta, voit ehdot­taa sitä hänel­le. Alla ole­vas­ta lin­kis­tä löy­tyy tDCS-ohje, jota lää­kä­ri voi käyt­tää pää­tök­sen­teon tuke­na. 

Kokemuksia Tuuma-klinikan tDCS-hoidosta

Lää­kä­ri­ni ehdo­tet­tua tätä uut­ta hoi­to­muo­toa olin, kuu­den eri lääk­keen lähes tulok­set­to­man kokei­lun jäl­keen, val­mis tart­tu­maan sii­hen. Ennen hoi­to­jak­soa olin hie­man skep­ti­nen sen suh­teen, voi­si­ko paris­to­käyt­töi­ses­tä lait­tees­ta saa­ta­va erit­täin pie­ni säh­kö­vir­ta aut­taa masen­nuk­seen? Pää­tin kui­ten­kin kokeil­la hoi­toa avoi­min mie­lin, eten­kin kun sen pys­tyi teke­mään koto­na.

Ole­tin, että yksit­täi­sel­lä sti­mu­laa­tio­ker­ral­la ei oli­si minuun kovin suur­ta vai­ku­tus­ta, kun nii­tä jak­sol­la oli­si kaik­ki­aan yhteen­sä 20. Sti­mu­laa­tiot vas­ta­si­vat erit­täin hyvin odo­tuk­sia­ni. Hoi­toon käy­tet­tä­vän lait­teen käy­tön opin ker­ras­ta, eikä minul­la ollut jak­son aika­na hoi­to­jen teke­mi­seen liit­ty­viä ongel­mia.

Hoi­dois­ta ei aiheu­tu­nut minul­le eri­tyi­siä tun­te­muk­sia, lukuu­not­ta­mat­ta sti­mu­loin­nin aikais­ta pien­tä kihel­möin­tiä elekt­ro­dien koh­dal­la. Hoi­to­jak­son ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä minul­le tuli lie­vä pään­sär­ky sti­mu­laa­tion jäl­keen. Se meni kui­ten­kin pian ohi, eikä sär­kyä enää sen jäl­keen esiin­ty­nyt, joten en ole var­ma joh­tui­ko pään­sär­ky sti­mu­laa­tios­ta vai jos­tain muus­ta. Mui­ta hait­ta­vai­ku­tuk­sia minul­le ei hoi­dos­ta tul­lut. 

Ensim­mäi­sen hoi­to­vii­kon aika­na mer­kit­tä­vin muu­tos näkyi ruo­ka­ha­lus­sa­ni, joka ei ollut yhtä hyvä kuin ennen jak­son alkua. Se saat­toi toki olla tavan­omais­ta vaih­te­lua, samoin kuin unen laa­dus­sa tapah­tu­nut het­kel­li­nen muu­tos huo­nom­paan. Mie­lia­las­sa tai aktii­vi­suu­des­sa en vie­lä täs­sä vai­hees­sa huo­man­nut mitään muu­tok­sia.

Jak­son toi­nen hoi­to­viik­ko sujui ilman kum­mem­pia muu­tok­sia, vaik­ka­kin yhte­nä päi­vä­nä oli havait­ta­vis­sa häi­väh­dys kohon­nees­ta mie­lia­las­ta.

Kol­man­nen vii­kon alus­sa minul­la oli hoi­to­jak­son sii­hen asti par­haal­ta tun­tu­nut päi­vä. Pys­tyin tart­tu­maan asioi­hin, joi­den suo­rit­ta­mi­nen oli aiem­min ollut työn ja tus­kan taka­na. Lop­pu­vii­kos­ta olin myös hie­man pir­teäm­pi kuin aiem­pi­na päi­vi­nä.

Nel­jän­nen vii­kon alus­sa mie­lia­las­sa­ni oli tapah­tu­nut sel­keä muu­tos parem­paan. Myös uni­ryt­mi­ni oli muut­tu­nut. Itsea­sias­sa muu­tos oli alka­nut jo edel­li­sen vii­kon lopul­la, mut­ta tajusin sen vas­ta nyt. Kun aiem­min olin val­vo­nut iltai­sin myö­hään, ei minua juu­ri­kaan var­si­nai­ses­ti ollut väsyt­tä­nyt. Lopul­ta piti vain men­nä sän­kyyn ja yrit­tää nukah­taa, mikä yleen­sä onnis­tui­kin mel­ko hel­pos­ti.

Muu­tok­sen myö­tä väsy­mys tuli yhteen­tois­ta men­nes­sä, ja sän­kyyn pääs­tyä­ni nukah­din saman­tien. Pidin sitä hyvä­nä merk­ki­nä ja muu­tok­se­na parem­paan. Unen­tar­pee­ni oli myös vähen­ty­nyt. Olo tun­tui vir­keäl­tä, vaik­ka herä­sin aikai­sem­min aamul­la. Lisäk­si päi­vä­unet jäi­vät koko­naan pois ja huo­ma­sin miten pal­jon hyvä yöuni vai­kut­ti mie­lia­laan.

Lopuk­si vie­lä yksi mai­nit­se­mi­sen arvoi­nen asia. Olen vuo­sia har­ras­ta­nut ris­ti­sa­na­teh­tä­viä, ja tein nii­tä myös usein hoi­to­jen yhtey­des­sä. Vii­mei­sen hoi­to­vii­kon aika­na huo­ma­sin yllät­täen, että muis­tin syno­nyy­me­jä ja asso­si­aa­tioi­ta aiem­paa hel­pom­min ja nopeam­min. Täs­tä syys­tä vai­keat­kaan ris­ti­kot eivät enää olleet niin työ­läi­tä.

Ennen jak­son alkua diag­noo­si­ni oli kes­ki­vai­kea masen­nus. Hoi­to­jak­son jäl­keen mie­lia­la­ni oli parem­pi ja aktii­vi­suus päi­vit­täi­sis­sä toi­mis­sa lisään­ty­nyt sel­väs­ti aiem­mas­ta. Jak­son lopuk­si täy­tin BDI-kyse­lyn, jos­ta sain tulok­sek­si kah­dek­san (8) pis­tet­tä, mikä on tes­tin mukaan alle masen­nuk­sen ala­ra­jan. Tulos vas­ta­si hyvin tun­te­muk­sia­ni jak­son lopus­sa.

Viit­teet

  1. Bog­gio P.S., Rigo­nat­ti S.P., Ribei­ro R.B., Mycz­kows­ki M.L., Nitsche M.A., Pascual-Leo­ne A., Freg­ni F. 2008. A ran­do­mized, double-blind cli­nical tria­lon the efficacy of cor­tical direct cur­rent sti­mu­la­tion for the treat­ment of major depres­sion. Int J Neu­rop­syc­hop­har­macol, 11(2), 249–54. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3372849/
  2. Apa­ricio LVM, Rosa V, Razza LM, Sam­paio-Junior P, Bor­rio­ne L, Valien­go L, Lotu­fo PA, Ben­señor IM, Fra­guas R, Mof­fa AH, Gat­taz VF, Bru­no­ni AR. 2019. Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion (tDCS) for pre­ven­ting major depres­si­ve disor­der relap­se: Results of a 6‑month fol­low-up. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://doi.org/10.1002/da.22878
  3. Bru­no­ni et al., Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion for acu­te major depres­si­ve epi­so­des: meta-ana­ly­sis of indi­vi­dual patient data. The Bri­tish jour­nal of Psyc­hiat­ry (2016) 208, 1–10.
  4. Bik­son M. et al., Safe­ty of Transc­ra­nial Direct Cur­rent Sti­mu­la­tion: Evi­dence Based Upda­te 2016. Brain Sti­mul. 2016 Sep-Oct; 9(5): 641–61.
  5. Soo­ma Oy. Treat­ment outco­mes. 2019. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://soomamedical.com/en/blog-en/treatment-outcomes‑3/

Tämä pal­ve­lu ei ole tar­koi­tet­tu käy­tet­tä­väk­si lää­ke­tie­teel­li­sis­sä hätä­ta­pauk­sis­sa tai kii­reel­li­sis­sä tilan­teis­sa. Jos epäi­let, että sinul­la on lää­ke­tie­teel­li­nen tai psyyk­ki­nen hätä­ti­la, soi­ta välit­tö­mäs­ti sen maan hätä­nu­me­roon, jon­ka alu­eel­la olet, tai mene lähel­lä­si sijait­se­val­le ensia­pu­po­likli­ni­kal­le tai päi­vys­tyk­seen. Suo­mes­sa hätä­nu­me­ro on 112. 

MIELI Suo­men Mie­len­ter­veys ry:n val­ta­kun­nal­li­nen Krii­si­pu­he­lin tar­jo­aa kes­kus­te­lua­pua. Krii­si­pu­he­lin päi­vys­tää suo­mek­si nume­ros­sa 09 2525 0111 ja on auki vuo­den jokai­se­na päi­vä­nä ja yönä.

Ulko­mail­ta soi­tet­taes­sa Krii­si­pu­he­li­men suo­men­kie­li­sen lin­jan nume­ro on +358 9 2525 0111.