Ammattilaisille

Täl­tä sivul­ta löy­tyy ammat­ti­lai­sil­le ja muil­le kiin­nos­tu­neil­le suun­nat­tua tie­toa

Alla ole­vis­sa lin­keis­sä on

  • ohje lähet­teen teke­mi­seen 
  • lähe­te­poh­ja, jon­ka voi tulos­taa myös val­miik­si täy­tet­ty­nä
  • tDCS-ohje, jota voi käyt­tää arvioi­des­sa hoi­don sovel­tu­vuut­ta poti­laal­le
  • ohje hoi­toon halua­val­le poti­laal­le

Lin­kit löy­ty­vät myös tämän sivun alao­sas­ta.

Sooma tDCS ‑hoitotuloksia

Täs­tä lin­kis­tä voit lada­ta uusim­man Soo­ma tDCSTM ‑hoi­toa masen­nuk­seen saa­nei­den poti­lai­den hoi­don jäl­kei­sis­tä tilas­tois­ta koo­tun whi­te paper ‑doku­men­tin.

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio

Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio on kajoa­ma­ton neu­ro­mo­du­laa­tio­me­ne­tel­mä, jota käy­te­tään yhä enem­män klii­ni­se­nä väli­nee­nä neu­rop­sy­kiat­ris­ten häi­riöi­den hoi­dos­sa. Mene­tel­mäs­sä aivo­kuo­ren ja mui­den aivo­jen pin­nal­lis­ten osien toi­min­taan vai­ku­te­taan kah­den elekt­ro­din kaut­ta pään pin­nal­le joh­de­tun mata­la-ampli­tu­di­sen säh­kö­vir­ran avul­la. Elekt­ro­fy­sio­lo­gi­aan ja trans­kra­ni­aa­li­sen mag­neet­tis­ti­mu­laa­tioon (TMS, transc­ra­nial mag­ne­tic sti­mu­la­tion) liit­ty­vien tut­ki­mus­ten avul­la on huo­mat­tu, että tDCS voi modu­loi­da kor­ti­kaa­lis­ta kal­vo­jän­ni­tet­tä pola­ri­tee­tis­ta riip­pu­vai­sel­la taval­la.1

Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tion on näy­tet­ty muok­kaa­van sekä moto­ri­sen että visu­aa­li­sen aivo­kuo­ren aktii­vi­suut­ta. Ano­di­nen sti­mu­loin­ti lisää aivo­kuo­ren toi­min­ta­herk­kyyt­tä depo­la­ri­saa­tion kaut­ta. Täs­tä joh­tuen int­ra­kor­ti­kaa­li­nen fasi­li­toin­ti lisään­tyy ja int­ra­kor­ti­kaa­li­nen inhi­bi­tio vähe­nee. Kato­di­sen sti­mu­loin­nin vai­ku­tuk­sen on taas osoi­tet­tu ole­van päin­vas­tai­nen: sii­tä aiheu­tuu hyper­po­la­ri­saa­tio, mikä puo­les­taan vähen­tää aivo­kuo­ren herk­kyyt­tä toi­mia. tDCS ei siis aiheu­ta aktio­po­ten­ti­aa­le­ja, vaan se muok­kaa aivo­kuo­ren toi­min­ta­herk­kyyt­tä nos­ta­mal­la tai las­ke­mal­la her­mo­so­lu­jen kal­vo­po­ten­ti­aa­lia, mikä puo­les­taan lisää tai vähen­tää aktio­po­ten­ti­aa­lien lau­kai­su­no­peut­ta. Käytän­nös­sä tDCS siis muun­te­lee tie­tyn aivoa­lu­een kyn­nys­tä toi­mia.1

Tasavirtastimulaatio masennuksen hoidossa

Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio on teho­kas neu­ro­mo­du­laa­tio­hoi­to lie­vien, kes­ki­vai­kei­den ja vai­kei­den masen­nus­ti­lo­jen oirei­siin. tDCS-hoi­toa voi­daan antaa ilman mui­ta hoi­to­me­ne­tel­miä tai yhdes­sä lää­ke­hoi­don ja/tai psy­ko­te­ra­pian tuke­na esi­mer­kik­si vai­kean, pit­kit­ty­neen tai hoi­to­re­sis­ten­tin masen­nuk­sen hoi­dos­sa. 

Soo­ma tDCS sovel­tuu hyvin esi­mer­kik­si ensi­lin­jan hoi­dok­si masen­nuk­sen akuut­ti­vai­hees­sa, joko itse­näi­se­nä hoi­to­na tai tuke­maan lää­ke­hoi­don vai­ku­tus­ta. Mah­dol­lis­ta nykyis­tä lää­ki­tys­tä ei tar­vit­se muut­taa hoi­don aloit­ta­mi­sen yhtey­des­sä, ja hoi­don voi myös aloit­taa lää­ki­tyk­sen vähen­tä­mi­sen tuek­si. Neu­ro­mo­du­laa­tio sopii hyvin hoi­dok­si myös sel­lai­sel­le poti­laal­le, joka ei ole halu­kas lää­ke­hoi­toon esi­mer­kik­si vai­kei­den sivu­vai­ku­tus­ten tai elä­män­ti­lan­teen takia.

Tehok­kain vai­ku­tus tDCS-hoi­dol­la näyt­täi­si ole­van akuut­tei­hin masen­nus­ti­loi­hin, joi­den lii­tän­näi­soi­ree­na esiin­tyy ahdis­tu­nei­suut­ta. Klii­nis­tä vas­tet­ta ennus­ta­van ana­lyy­sin mukaan hoi­to­re­sis­tent­ti masen­nus hei­ken­tää vas­teen saa­vut­ta­mi­sen toden­nä­köi­syyt­tä, mikä kan­nat­taa ottaa huo­mioon arvioi­taes­sa tDCS-hoi­don sovel­tu­vuut­ta poti­laal­le. 

tDCS Mode of Action

tDCS-hoi­dos­sa muo­ka­taan aivo­kuo­ren toi­min­taa etuot­sa­loh­kon alu­eel­la (DLPFC, dor­so­la­te­ral prefron­tal cor­tex), mis­sä masen­nuk­seen sai­ras­tu­neil­la on havait­tu muu­tok­sia aivo­toi­min­nas­sa. Sti­mu­laa­tion avul­la pyri­tään vai­kut­ta­maan aivo­kuo­ren herk­kyy­teen ja plas­ti­si­teet­tiin. Ano­din vai­ku­tus on suun­nat­tu vasem­man etuot­sa­loh­kon alu­eel­le, ja sen tar­koi­tuk­se­na on lisä­tä aivo­kuo­ren her­mo­so­lu­jen toi­min­ta­herk­kyyt­tä (ohei­nen kuva). Kato­din vai­ku­tus puo­les­taan suun­na­taan oikean etuot­sa­loh­kon alu­eel­le, tar­koi­tuk­se­naan vähen­tää toi­min­ta­herk­kyyt­tä.

Hoi­to­tu­los­ten mukaan 61 % Soo­ma tDCS ‑hoi­toa masen­nuk­sen oirei­siin saa­neis­ta on hyö­ty­nyt hoi­dos­ta mer­kit­tä­väs­ti, ts. oireet ovat lie­ven­ty­neet alle puo­leen läh­tö­ta­sos­ta2. Hoi­don vai­ku­tus kas­vaa asteit­tain, ja on yleen­sä näh­tä­vis­sä kol­man­nen hoi­to­vii­kon aika­na.

Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio­hoi­toa masen­nuk­sen oirei­siin on saa­ta­vil­la jul­ki­sil­ta ja yksi­tyi­sil­tä pal­ve­lun­tar­joa­jil­ta Hel­sin­gin, Var­si­nais-Suo­men, Pir­kan­maan, Sata­kun­nan, Vaa­san, Ete­lä-Poh­jan­maan, Poh­jois-Poh­jan­maan sekä Päi­jät-Hämeen seu­duil­la, kaik­ki­aan yli 20 sai­raa­las­ta ja kli­ni­kal­ta ympä­ri Suo­men.

Tulokset masennuksen hoidossa ovat olleet hyviä.”

Kai­ja Jär­ven­taus­ta, psy­kiat­rian dosent­ti, Pihlajalinna/Koskikeskus, Tam­pe­re

tDCS-hoidon fysiologinen perusta

Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio lisää aivo­jen neu­roplas­ti­suut­ta ja modu­loi her­mos­ton aktii­vi­suut­ta. Ano­di­sen sti­mu­loin­nin avul­la pyri­tään lisää­mään vasem­man etusot­sa­loh­kon (L‑DLPFC) aivo­kuo­ren neu­ro­nien herk­kyyt­tä ilman, että neu­ro­nit lau­ko­vat eli muo­dos­ta­vat aktio­po­ten­ti­aa­le­ja. Etuot­sa­loh­kon oikeal­la puo­lel­la (R‑DLPFC) kato­di puo­les­taan vähen­tää aivo­kuo­ren her­mo­so­lu­jen herk­kyyt­tä, ja pie­nen­tää siten toden­nä­köi­syyt­tä neu­ro­nien lau­ko­mi­seen5.

Tut­ki­mus­ten perus­teel­la masen­tu­neil­la poti­lail­la etuot­sa­loh­kon vasem­man ja oikean puo­len aktii­vi­suus on suh­teel­li­ses­ti epä­ta­sa­pai­nos­sa siten, että vasen puo­li on hypoak­tii­vi­nen6,7. Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio­hoi­don aiheut­ta­ma vai­ku­tus saat­taa­kin joh­tua DLPFC-alu­een aivo­kuo­ren kohon­nees­ta herk­kyy­des­tä, mikä tasa­pai­not­taa eroa vasem­man ja oikean etuot­sa­loh­kon neu­ro­nien aktii­vi­suu­des­sa, ja joh­taa siten poti­laan masen­nuk­sen oirei­den lie­ve­ne­mi­seen8

Neu­ro­bio­lo­gi­set tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että tDCS vai­kut­taa välil­li­ses­ti tapah­tu­mien ket­juun solu- ja mole­kyy­li­ta­sol­la, mukaan lukien vai­ku­tuk­set glu­ta­maat­tia vas­taa­not­ta­viin N‑me­tyy­li-D-aspa­raat­ti­re­sep­to­rei­hin (NMDA)9,10. Jopa tun­nin kes­tä­vien ohi­me­ne­vien akuut­tien poten­ti­aa­li­muu­tos­ten lisäk­si tDCS on lii­tet­ty pidem­piai­kai­siin synap­ti­siin muu­tok­siin11,12,13. Pit­kä­ai­kais­ten tDCS-vai­ku­tus­ten kat­so­taan aiheu­tu­van NMDA-resep­to­rin toi­min­nan muu­tok­ses­ta14. Jat­ko­tut­ki­muk­set tDCS:n yksi­tyis­koh­tai­sen vai­kut­ta­mis­me­ka­nis­min sel­vit­tä­mi­sek­si tera­peut­ti­ses­sa neu­ro­mo­du­laa­tios­sa ovat par­hail­laan käyn­nis­sä.

Aktiivinen hoito vs. lume

The Roy­al Col­le­ge of Psyc­hiat­rists on jul­kais­sut hoi­toa tuke­van lausun­non tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tion käy­tös­tä masen­nuk­sen hoi­dos­sa15. Sen näyt­töön perus­tu­va ohjeis­tus pää­tyi B‑tason suo­si­tuk­seen (toden­nä­köi­nen teho), ja myös Natio­nal Ins­ti­tu­te of Care Excel­lence on anta­nut ohjeis­tuk­sen tek­nii­kan käy­tös­tä16. tDCS-hoi­don tera­peut­ti­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta tois­tu­vien sti­mu­laa­tio­ses­sioi­den jäl­keen on usei­ta tut­ki­muk­sia17,18,19,20. Vii­mei­sim­pä­nä Bru­no­ni ym. New England Jour­nal of Medici­ne ‑leh­des­sä jul­kai­se­ma 245 poti­las­ta käsit­tä­nyt tut­ki­mus osoit­ti tDCS-hoi­don ole­van sel­väs­ti lume­hoi­toa tehok­kaam­paa. Rapor­toi­dut tulok­set hoi­to­vas­teen saa­neis­ta oli­vat (MADRS-astei­kol­la) aktii­vi­ryh­mäs­sä 40 % ja lume­ryh­mäs­sä 23 %17.

Ennen vuot­ta 2017 teh­ty­jen tut­ki­mus­ten yksi­löl­li­sis­tä poti­las­tie­dois­ta teh­dyn meta-ana­lyy­sin perus­teel­la voi­daan pää­tel­lä, että aktii­vi­nen masen­nuk­sen tDCS-hoi­to on mer­kit­tä­väs­ti lume­hoi­toa tehok­kaam­paa hoi­to­vas­teen, remis­sion sekä oirei­den lie­ve­ne­mi­sen osal­ta. Hoi­to­vas­teen sai aktii­vi­ryh­mäs­sä 34 % poti­lais­ta ja lume­ryh­mäs­sä 19 % poti­lais­ta (OR=2.44, 95% CI 1.38–4.32, NNT=7)3. Mie­len­kiin­tois­ta oli, että SSRI-lää­ki­tyk­sen ja tDCS:n yhdis­tel­mä­hoi­to osoit­tau­tui tehok­kaam­mak­si kuin kum­pi­kaan toi­men­pi­teis­tä mono­te­ra­pia­na10 (kuva 2). Yhdis­tel­mä­hoi­to voi­kin aut­taa herk­kiä poti­lai­ta saa­vut­ta­maan hoi­to­vas­teen nopeam­min, ja samal­la vähen­tää lää­ki­tys­tä.

Kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riön osal­ta Dond ym.21 jul­kai­se­man meta-ana­lyy­sin mukaan poti­lai­den masen­nus­pis­teet vähe­ni­vät mer­kit­tä­väs­ti tDCS-hoi­don jäl­keen (SMD 0.71, z=3.00, p=0.003). Tämän meta-ana­lyy­sin jäl­keen Sam­paio-Junior ym. rapor­toi­vat hoi­to­vas­te­lu­ke­mien ole­van aktii­vi­sen tDCS-hoi­don jäl­keen sel­väs­ti kor­keam­pia kuin lume­hoi­don jäl­keen (67.7 % vs 30.4 %, NNT 2.69, 95 % CI 1.84–4.99, p=0.01)23.

Näen tDCS-hoidon tehokkaana ja turvallisena hoitovaihtoehtona
psykiatriassa ja olen enemmän kuin vakuuttunut,
että menetelmällä on loistava tulevaisuus.”

Mar­gus Lõo­ke­ne, lää­kä­ri ja psy­kiat­ri, Poh­jois-Viron lää­ke­tie­teel­li­nen kes­kus, Tal­lin­na

Hoitovaste

Tut­ki­mus­ten ja hoi­to­tu­los­ten perus­teel­la suu­rin osa hoi­de­tuis­ta poti­lais­ta saa mer­kit­tä­vää apua masen­nuk­sen oirei­siin. Tuu­ma-kli­ni­kan hoi­to­jak­sol­la käy­tet­tä­väl­lä Soo­ma tDCS™ ‑lait­teel­la (ohei­nen kuva) hoi­toa saa­neis­ta poti­lais­ta 61 % on hoi­to­tu­los­ten mukaan saa­vut­ta­nut hoi­to­vas­teen eli masen­nus­pis­tei­den vähin­tään 50 % ale­ne­man.2

Tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tiohoidon teho on osoi­tet­tu usei­den lume­kont­rol­loi­tu­jen tut­ki­mus­ten avul­la, vii­me aikoi­na myös entis­tä suu­rem­mil­la poti­las­mää­ril­lä. tDCS-hoi­to tar­jo­aa avun masen­nuk­sen oirei­siin yleen­sä noin kol­mes­sa vii­kos­sa. Lähes 85 % hoi­to­jak­son aloit­ta­neis­ta poti­lais­ta on suo­rit­ta­nut sen onnis­tu­nees­ti lop­puun asti2.

Val­tao­sas­sa satun­nais­kont­rol­loi­duis­ta tut­ki­muk­sis­ta ja niis­tä teh­dyis­sä meta-ana­lyy­seis­sä  tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio on masen­nuk­sen hoi­dos­sa osoi­tet­tu ole­van tehol­taan saman­kal­tai­nen anti­depres­si­vi­sen lää­ke­hoi­don sekä rTMS-hoi­don (repe­ti­ti­ve transc­ra­nial mag­ne­tic sti­mu­la­tion) kans­sa (B‑kerroin = 0,35)3,4.

Mie­lia­lan para­ne­mi­sen lisäk­si masen­nuk­seen usein liit­ty­vän ahdis­tu­nei­suu­den vähe­ne­mi­nen on poti­lail­la hyvin yleis­tä. Monet poti­laat ovat myös ker­to­neet lisään­ty­nees­tä aktii­vi­suu­des­ta ja arjes­ta sel­viä­mi­sen hel­pot­tu­mi­ses­ta. Lisään­ty­nyt ruo­ka­ha­lu ja uni­ryt­min nor­ma­li­soi­tu­mi­nen ovat myös hoi­don ylei­ses­ti rapor­toi­tu­ja vai­ku­tuk­sia.2

Ylläpito- ja jatkohoito

Suu­rel­la osal­la hoi­don aloit­ta­neis­ta poti­lais­ta masen­nuk­sen oireet vähe­ne­vät mer­kit­tä­väs­ti noin kol­men vii­kon hoi­don jäl­keen2. Hoi­to­jak­son jäl­keen useim­mat poti­laat jat­ka­vat jon­ki­nas­teis­ta jat­ko­hoi­toa estääk­seen oirei­den uusiu­tu­mi­sen. Inten­sii­vi­hoi­to­jak­son jäl­keen hoi­to­vas­tet­ta yllä­pi­tä­vän tDCS-hoi­don tar­ve ja tiheys mää­räy­tyy tapaus­koh­tai­ses­ti saa­vu­te­tun hyö­dyn perus­teel­la.

Tam­mi­kuus­sa 2019 jul­kais­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa22 yllä­pi­to­hoi­toa seu­rat­tiin hoi­to­jak­son jäl­keen kuu­den kuu­kau­den ajan. Suun­taa anta­van tulok­sen mukaan kak­si vii­koit­tais­ta hoi­to­ker­taa sisäl­tä­vän pro­to­kol­lan avul­la pääs­tiin suh­teel­li­sen alhai­seen oirei­den uusiu­tu­mi­sas­tee­seen. Yllä­pi­to­hoi­to oli eri­tyi­sen teho­kas­ta sel­lais­ten poti­lai­den koh­dal­la, joil­la masen­nus ei ollut hoi­to­re­sis­tent­ti.

Hoidon turvallisuus

tDCS-hoi­don tur­val­li­suus on tut­ki­muk­sis­sa tois­tu­vas­ti todet­tu. Hoi­don tur­val­li­suus­pro­fii­li ero­aa sel­väs­ti masen­nus­lääk­kei­den pro­fii­lis­ta ja täs­tä joh­tuen sti­mu­laa­tio­hoi­toa voi­daan­kin aja­tel­la vaih­toeh­to­na sel­lai­sil­le poti­lail­le, jot­ka saa­vat lää­ke­hoi­dos­ta sivu­vai­ku­tuk­sia. Tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta teh­dyn meta-ana­lyy­sin mukaan var­si­nais­ta hoi­toa ja lume­hoi­toa saa­vien ryh­mien välil­lä ei esiin­ty­nyt ero­ja hoi­don tur­val­li­suu­den tai hyväk­syt­tä­vyy­den osal­ta3,23,24,25.

Hoi­dot voi tur­val­li­ses­ti teh­dä itse koto­na. Yli 40000 sti­mu­laa­tio­ker­taan perus­tu­vas­sa tur­val­li­suus­kat­sauk­ses­sa todet­tiin tDCS-hoi­don ole­van tur­val­lis­ta niin nuo­ril­le kuin ikään­ty­vil­le­kin4.

Hoidon sivuvaikutukset

tDCS on kivu­ton ja tut­ki­mus­ten mukaan erit­täin hyvin sie­det­ty hoi­to­muo­to. Yli 20 vuo­den tut­ki­mus­his­to­rian aika­na tDCS-hoi­dol­la ei ole todet­tu lain­kaan vaka­via tai sys­tee­mi­siä sivu­vai­ku­tuk­sia4

Tyy­pil­li­ses­ti sti­mu­laa­tio saat­taa tun­tua kevye­nä kihel­möin­ti­nä tai polt­tee­na, ja sti­mu­laa­tion jäl­keen elekt­ro­dien alla ollut iho­koh­ta voi hie­man punoit­taa. Joil­la­kin saat­taa ilme­tä lie­vä pään­sär­ky, joka yleen­sä menee ohi noin 30 minuu­tis­sa.

Hoidon esteet

  • Kal­lon­si­säi­nen metal­li­nen implant­ti tai muu pään alu­een metal­li­nen osa (shunt­ti, klip­si, sti­mu­laat­to­ri)
  • Sydä­men­tah­dis­tin
  • Akuut­ti ihot­tu­ma tai haa­vau­mat sti­mu­laa­tio­alu­eel­la (DLPFC)
  • Vaka­va mie­len­ter­vey­den häi­riö (esim. skit­so­fre­nia, muut psy­koo­sit tai vaka­va per­soo­nal­li­suus­häi­riö)

Amal­gaa­mi­pai­kat, ham­mas­rau­dat ja ham­ma­simplan­tit eivät ole estei­tä hoi­dol­le.

Ensimmäiseksi potilaista huomaa ahdistuneisuuden vähenemisen […],
myöhemmin he tulevat tunteikkaammiksi sekä aktiivisemmiksi.
Hoidon jälkeen palaute on usein, että he pystyvät toimimaan paremmin
jokapäiväisessä elämässään, työnteossa ja sosiaalisissa aktiviteeteissa.”

Mar­gus Lõo­ke­ne, lää­kä­ri ja psy­kiat­ri, Poh­jois-Viron lää­ke­tie­teel­li­nen kes­kus, Tal­lin­na

Tuuma-klinikka

Tuu­ma-kli­nik­ka on alue­hal­lin­to­vi­ras­ton hyväk­sy­mä ja val­vo­ma ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­den yksi­tyi­nen tar­joa­ja, jon­ka työn­te­ki­jät ovat Val­vi­ran lail­lis­ta­mia ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löi­tä. Otam­me vas­taan psy­kiat­ri­aan eri­kois­tu­neen lää­kä­rin lähet­tä­miä poti­lai­ta, joil­la on diag­no­soi­tu masen­nus.

Tuu­ma tar­jo­aa hoi­toa masen­nus­ti­lo­jen oirei­siin tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tion avul­la. Hoi­dos­sa käy­tet­tä­vä sti­mu­laat­to­ri, Soo­ma tDCS™, on kan­net­ta­va lää­kin­näl­li­seen käyt­töön hyväk­syt­ty lai­te (luok­ka IIa).

Kli­ni­kan toi­mi­ti­lat sijait­se­vat Hel­sin­gin Val­li­las­sa, mut­ta otam­me vas­taan myös muil­la paik­ka­kun­nil­la asu­via poti­lai­ta.

tDCS-hoi­to ei kuu­lu KELAn kor­vaus­ten pii­riin, joten poti­las mak­saa hoi­don kus­tan­nuk­set itse.

Intensiivihoitojakso masennuksen oireisiin

Tuu­ma-kli­ni­kal­la masen­nuk­sen hoi­to on suun­ni­tel­tu siten, että jak­sol­la käy­tet­tä­vä hoi­to­lai­te lai­na­taan kotiin, ja lähes kaik­ki jak­soon kuu­lu­vat hoi­dot teh­dään itse­näi­ses­ti koto­na. Hoi­to­jak­son aloit­ta­vas­sa tapaa­mi­ses­sa Tuu­man hoi­ta­ja pereh­dyt­tää poti­laan hoi­to­jen teke­mi­seen ja hoi­to­lait­teen käyt­töön. Pereh­dy­tys tapah­tuu kli­ni­kan tilois­sa Hel­sin­gis­sä.

Tapaa­mi­sen yhtey­des­sä täy­te­tään läh­tö­ta­son mit­taa­mi­sek­si masen­nusoi­re­ky­se­ly (BDI). Ensim­mäi­nen hoi­to­ta­pah­tu­ma teh­dään ohja­tus­ti yhdes­sä hoi­ta­jan kans­sa. Tapaa­mi­sen jäl­keen poti­las saa hoi­to­lait­teen lai­nak­si kotiin. Tuu­man hoi­ta­ja soit­taa poti­laal­le muu­ta­ma päi­vä ensi­ta­paa­mi­sen jäl­keen var­mis­taak­seen hoi­to­jen suju­van suun­ni­tel­lus­ti. Hoi­to­jak­son aika­na hoi­ta­ja pitää yhteyt­tä poti­laa­seen yhdes­sä sovi­tun aika­tau­lun mukai­ses­ti, noin ker­ran vii­kos­sa. Yhtey­den­pi­toon käy­te­tään ensi­si­jai­ses­ti teks­ti­vies­tiä. Poti­las ohjeis­te­taan otta­maan yhteyt­tä hoi­ta­vaan lää­kä­riin tai lähim­pään päi­vys­tyk­seen, mikä­li voin­ti heik­ke­nee olen­nai­ses­ti hoi­to­jak­son aika­na.

Jak­son lopuk­si oire­ky­se­ly uusi­taan, jot­ta hoi­don vai­ku­tus­ta pys­ty­tään arvioi­maan. Jos poti­las hyö­tyy hoi­dos­ta, voi vai­ku­tus­ta yllä­pi­tää tai tehos­taa jat­ko­hoi­don avul­la. 

Ennen lähet­teen kir­joit­ta­mis­ta lää­kä­ri arvioi tDCS-hoi­don sovel­tu­vuu­den poti­laal­le. Sen jäl­keen poti­las varaa ajan hoi­to­jak­soa var­ten osoit­tees­ta tuumamedical.com/ajanvaraus. Lähet­tä­vä lää­kä­ri ilmoit­taa lähet­teen kir­joit­ta­mi­ses­ta ja poti­laan lähet­tä­mi­ses­tä Tuu­maan säh­kö­pos­til­la osoit­tee­seen tuuma@soomamedical.com. Ilmoi­tuk­sen teke­mi­nen Tuu­maan on eri­tyi­sen tär­ke­ää sii­nä tapauk­ses­sa, että halu­aa lausun­non hoi­don vai­ku­tuk­sis­ta poti­laa­seen.

Hoi­to­jak­son hin­ta Tuu­mas­sa on 500 € ja se sisäl­tää 20 hoi­to­ker­taa nel­jän vii­kon aika­na. tDCS-hoi­to ei kuu­lu KELAn kor­vat­ta­viin, joten poti­las mak­saa hoi­don kus­tan­nuk­set itse

Jatkohoito Tuumassa

Jos hyö­tyy tDCS-hoi­dos­ta, hoi­toa voi halu­tes­saan jat­kaa vai­ku­tuk­sen vah­vis­ta­mi­sek­si tai yllä­pi­tä­mi­sek­si. Mah­dol­lis­ta jat­ko­hoi­toa voi poh­tia hoi­to­jak­son päät­ty­mi­sen lähes­tyes­sä, tai tar­peen vaa­ties­sa myös myö­hem­min.

Jat­ko­hoi­don pituus ja hoi­to­jen tiheys suun­ni­tel­laan Tuu­mas­sa yhdes­sä hoi­ta­jan kans­sa. Pää­tök­seen vai­kut­taa mm. hoi­to­his­to­ria, hoi­dos­ta saa­tu hyö­ty sekä hoi­to­jak­son lop­pu­mi­ses­ta kulu­nut aika. 

Tyy­pil­li­ses­ti jat­ko­hoi­to suun­ni­tel­laan alka­maan kah­del­la hoi­to­ker­ral­la vii­kos­sa. Vii­koit­tais­ta hoi­to­jen mää­rää voi­daan lisä­tä, jos jat­ko­hoi­dos­ta huo­li­mat­ta voin­ti heik­ke­nee ja oireet alka­vat palau­tua. Jat­ko­hoi­to aloi­te­taan vii­del­lä vii­koit­tai­sel­la hoi­to­ker­ral­la, jos hoi­to­jak­sos­ta on kulu­nut jo useam­pi kuu­kausi ja voin­ti on alka­nut huo­non­tua.

Jat­ko­hoi­to sisäl­tää yksi­löl­li­ses­ti suun­ni­tel­lun 20 hoi­to­ker­ran hoi­to-ohjel­man, joka voi jakau­tua 4 — 10 vii­kon ajal­le. Jat­ko­hoi­to­jak­son hin­ta on 250 €.

Alla ole­vis­ta lin­keis­tä löy­tyy

  • ohje lähet­teen teke­mi­seen 
  • lähe­te­poh­ja, jon­ka voi tulos­taa myös val­miik­si täy­tet­ty­nä
  • tDCS-ohje, jota voi käyt­tää arvioi­des­sa hoi­don sovel­tu­vuut­ta poti­laal­le
  • ohje poti­laal­le, joka on kiin­nos­tu­nut hoi­dos­ta tai jol­le hoi­to sopi­si
Sooma-portaalin ja mobiilisovelluksen avulla hoitohenkilökunta pysyy helposti perillä hoidon etenemisestä

Kuva 1. Soo­ma-por­taa­lin kaut­ta hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta voi seu­ra­ta hoi­don ete­ne­mis­tä. Poti­las mer­kit­see mobii­li­so­vel­luk­seen suo­ri­te­tut hoi­to­ker­rat sekä valit­tu­jen para­met­rien arvot.

tDCS-tietoa ammattilaisille. Aivojen tasavirtastimulaatio on tehokas hoitomuoto yhdistelmähoitona lääkehoidon kanssa

Kuva 2. Bru­no­nin ym. 120 poti­las­ta käsit­tä­nees­sä tut­ki­muk­ses­sa sert­ra­lii­nin ja tDCS:n yhdis­tel­mä osoit­tau­tui tehok­kaam­mak­si kuin kum­pi­kaan hoi­to­muo­dois­ta erik­seen. Hoi­to­vas­te­lu­ke­mat oli­vat 16.7 % sham-ryh­mäl­le, 33 % sert­ra­lii­ni­ryh­mäl­le, 43.3 % sham+tDCS ‑yhdis­tel­mä­ryh­mäl­le ja 63.3 % sertraliini+tDCS ‑yhdis­tel­mä­ryh­mäl­le.20

Viit­teet:

  1. Reid­ler J, Zag­hi S, Freg­ni F. Neu­ro­feed­back and neu­ro­mo­du­la­tion tech­niques and applica­tions, Chap­ter 12 — Neu­rop­hy­sio­lo­gical Effects of Transc­ra­nial Direct Cur­rent Sti­mu­la­tion, 319–349 (2011). Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://doi.org/10.1016/B978‑0–12-382235–2.00012–3
  2. Soo­ma — Treat­ment Outco­mes (2019). Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://soomamedical.com/blog/treatment-outcomes‑3/
  3. Bru­no­ni et al., Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion for acu­te major depres­si­ve epi­so­des: meta-ana­ly­sis of indi­vi­dual patient data. The Bri­tish Jour­nal of Psyc­hiat­ry (2016) 208, 1–10.
  4. Bik­son M. et al., Safe­ty of Transc­ra­nial Direct Cur­rent Sti­mu­la­tion: Evi­dence Based Upda­te 2016. Brain Sti­mul. Sep-Oct (9), 641–661 (2016).
  5. Tor­tel­la, G. et al. Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion in psyc­hiat­ric disor­ders. World J. Psyc­hiat­ry 2015 (5), 88–102.
  6. Fitz­ge­rald, P. et al. An ana­ly­sis of func­tio­nal neu­roi­ma­ging stu­dies of dor­so­la­te­ral prefron­tal cor­tical acti­vi­ty in depres­sion. Psyc­hiat­ry Res. 148, 33–45 (2006).
  7. Grimm, S. et al. Imba­lance between Left and Right Dor­so­la­te­ral Prefron­tal Cor­tex in Major Depres­sion Is Lin­ked to Nega­ti­ve Emo­tio­nal Judg­ment: An fMRI Stu­dy in Seve­re Major Depres­si­ve Disor­der. Biol. Psyc­hiat­ry 63, 369–376 (2008).
  8. Bru­no­ni, A. et al. Neu­ro­mo­du­la­tion approac­hes for the treat­ment of major depres­sion: chal­len­ges and recom­men­da­tions from a wor­king group mee­ting. Arq. Neu­rop­siquiatr. 68, 433–451 (2010).
  9. Lie­be­tanz, D. et al. Phar­maco­lo­gical approach to the mec­ha­nisms of transc­ra­nial DC sti­mu­la­tion induced after effects of human motor cor­tex exci­ta­bi­li­ty. Brain 125, 2238–2247 (2002).
  10. Nitsche, M. et al. Modu­la­tion of cor­tical exci­ta­bi­li­ty by weak direct cur­rent sti­mu­la­tion-tech­nical, safe­ty and func­tio­nal aspects. Suppl Clin Neu­rop­hy­siol. 56, 255–76 (2003).
  11. Nitsche, M. & Pau­lus, W. Exci­ta­bi­li­ty chan­ges induced in the human motor cor­tex by weak transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion. The Jour­nal of Phy­sio­lo­gy 527 Pt 3, (2000).
  12. Nitsche, M. et al. Level of action of cat­ho­dal DC pola­ri­sa­tion induced inhi­bi­tion of the human motor cor­tex. Clin. Neu­rop­hy­siol. 114, 600–604 (2003).
  13. Meron, D. et al. Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion (tDCS) in the treat­ment of depres­sion: Sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis of efficacy and tole­ra­bi­li­ty. Neu­rosci. Bio­be­hav. Rev. 57, 46–62 (2015).
  14. Sydän­maan­lak­ka S.  Trans­kra­ni­aa­li­nen tasa­vir­tas­ti­mu­laa­tio — sel­vi­tys mene­tel­män sovel­ta­mi­ses­ta. 2013. Säh­kö­tek­nii­kan kor­kea­kou­lu, Aal­to-yli­opis­to. Espoo.
  15. The Roy­al Col­le­ge of Psyc­hiat­rists — Posi­tion Sta­te­ment CERT04/17 (2017).
  16. Natio­nal Ins­ti­tu­te of Care Excel­lence — Inter­ven­tio­nal gui­dance IPG530 (2015). Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://www.nice.org.uk/guidance/ipg530
  17. Bru­no­ni et al., Trial of Elect­rical Direct-Cur­rent The­ra­py ver­sus Esci­ta­lopram for Depres­sion. The New England Jour­nal of Medici­ne 2017; 376:2523–2533.
  18. Valien­go LC et al., Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion for the treat­ment of post-stro­ke depres­sion: results from a ran­do­mi­sed, sham-cont­rol­led, double-blin­ded trial. J Neu­rol Neu­ro­surg Psyc­hiat­ry. 2017 Feb; 88(2): 170–175. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=valiengo+2017+tdcs
  19. Sala­hi­ne­jad MA et al., Cog­ni­ti­ve cont­rol dys­func­tion in emo­tion dys­re­gu­la­tion and psyc­ho­pat­ho­lo­gy of major depres­sion (MD): Evi­dence from transc­ra­nial brain sti­mu­la­tion of the dor­so­la­te­ral prefron­tal cor­tex (DLPFC). J Affect Disord. 2017 Mar 1; 210: 241–248. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28064113
  20. Bru­no­ni et al., The sert­ra­li­ne vs. elect­rical cur­rent the­ra­py for trea­ting depres­sion cli­nical stu­dy: results from a fac­to­rial, ran­do­mized, cont­rol­led trial. JAMA Psyc­hiat­ry. 2013; 70(4): 383–391 Ver­kos­sa saa­ta­vis­sa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23389323
  21. Don­de C et al., Transc­ra­nial direct-cur­rent sti­mu­la­tion (tDCS) for bipo­lar depres­sion: A sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Prog Neu­rop­syc­hop­har­macol Biol Psyc­hiat­ry. 2017 Aug 1; 78: 123–131. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28552295
  22. Apa­ricio LVM, Rosa V, Razza LM, Sam­paio-Junior P, Bor­rio­ne L, Valien­go L, Lotu­fo PA, Ben­señor IM, Fra­guas R, Mof­fa AH, Gat­taz VF, Bru­no­ni AR. 2019. Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion (tDCS) for pre­ven­ting major depres­si­ve disor­der relap­se: Results of a 6‑month fol­low-up. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://doi.org/10.1002/da.22878
  23. Sam­paio-Junior B et al., Efficacy and Safe­ty of Transc­ra­nial Direct Cur­rent Sti­mu­la­tion as an Add-on Treat­ment for Bipo­lar Depres­sion: A Ran­do­mized Cli­nical Trial. JAMA Psyc­hiat­ry. 2018 Feb 1; 75(2): 158–166. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la:  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29282470
  24. Shiozawa P et al., Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion for major depres­sion: an upda­ted sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Int J Neu­rop­syc­hop­har­macol 2014 Sep; 17(9): 1443–52. Ver­kos­sa saa­ta­vil­la: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24713139
  25. Meron D et al., Transc­ra­nial direct cur­rent sti­mu­la­tion (tDCS) in the treat­ment of depres­sion: Sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis of efficacy and tole­ra­bi­li­ty. Neu­rosci Bio­be­hav Rev. 2015 Oct; 57: 46–62. Ver­kos­sa saa­ta­vis­sa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=meron+tdcs+review

Tämä pal­ve­lu ei ole tar­koi­tet­tu käy­tet­tä­väk­si lää­ke­tie­teel­li­sis­sä hätä­ta­pauk­sis­sa tai kii­reel­li­sis­sä tilan­teis­sa. Jos epäi­let, että sinul­la on lää­ke­tie­teel­li­nen tai psyyk­ki­nen hätä­ti­la, soi­ta välit­tö­mäs­ti sen maan hätä­nu­me­roon, jon­ka alu­eel­la olet, tai mene lähel­lä­si sijait­se­val­le ensia­pu­po­likli­ni­kal­le tai päi­vys­tyk­seen. Suo­mes­sa hätä­nu­me­ro on 112. 

Suo­men mie­len­ter­veys­seu­ran val­ta­kun­nal­li­nen krii­si­pu­he­lin päi­vys­tää suo­men­kie­lel­lä nume­ros­sa 09 2525 0111. Se on avoin­na arki­sin klo 9.00–07.00, vii­kon­lop­pui­sin ja juh­la­py­hi­nä klo 15.00–07.00.